Esa Pakarinen - Suhmuran Santra текст песни

(Sav. & san. Terho Kononen)

Kun seurojentalolla tanssittiin,
ja haitari haikeesti soi.
Oli tyttaret pyntatty retonkiin,
ja kuukin kuin keltainen voi.
Niin pyysin mie korreinta suatolle piasta,
tama vastas': "Voi tokkiinsa jalkojas' siasta.
Niin pitka matka, niin pitka matka on suatolle Suhmuraan."

Niin Suhmuran Santra se yohon man,
mina silimayksen perraasa loin.
Tok' toiste jo ymmarsin enemman
ja pyoran mie matkassain toin.
Mut Santra ei tullu, han pysyttel' poissa,
kai Suhmuran puolessa aitinsa koissa.
Kun pitka matka, kun pitka matka ol' suatolle Suhmuraan.


Mut olhan se Mantakin Mulosta
niin sorree jo tok' sortiltaan.
Ei kiellellyt suatolle tulosta,
ei pyortanyt kot'portiltaan.
Vaan pyoralla poski ol' poskea vasten.
Mulon Manta nyt mulla on aitina lasten,
kun pitka matka, kun pitka matka ol' suatolle Suhmuraan.

Nyt Mantalle mattoja puistelen
ja lapsia liekuttelen.
Myos Suhmuran Santraa mie muistelen
ja ianeti nain uattelen:
No pithan tok' arvata, se siita tulloo,
kun lahteekin pyoralla suatolle Mulloon
ja pitka matka, ja pitka matka on suatolle Suhmuraan.




Thanks to MATikka