J. Karjalainen - Merenneito текст песни

Kavelin hiekkarantaa ajatuksissani,
Kun han seisoi minun edessani
Satumaisen kaunis nainen sanoi
Mina olen merenneitosi

Ja han otti minut mukaan ahdin valtakuntaan
Ma toivoin ettei ahti olisi kotona
Hei, ala pelkaa ei ahti ole taalla han sanoi
Se on jossain kaukana kalassa

Uulalalaa...ulapaa...Aallot laivat keinuttaa...
Tatataa..tatatata..lalalaa...pinnan alla...l
Meilla oli hauskempaa
Merenneitoni ja mina

Han antoi mullee jotain ihme laaketta
Ja pystyin hengittamaan vedessa
Ja han sukelsi alas ja otti kadestani kiinni
Ihmeissani haukoin henkea
Niin kaunista maisemaa ei maan paalla koskaan nahda saa-a-
Varo vahan ongenkoukkuja, han sanoi
Ne on joskus aika pahoja

Uulalalaa...ulapaa...aallot laivaa keinuttaa
Tatataa...tatatata...lalalaa...pinnan alla...
Meilla oli hauskempaa
Merenneitoni ja mina

Samaan aikaan pinnalla oli kohu alkanut
Onko suosittu rokkitahti hukkunut
Rannalta laytyi ainoastaan vanha rannekello
Ja vaateparsi halle kuulunut
Ei pysynyt pinnalla Karjalainen
Ma naan jo otsikon
Han lienee saanut Kristianin kohtalon
Siis levy myyntia vauhdittaakseen
Uransa aallon pohjassa
Lavastanut hukkumakuolon

X2
Uulalalaa...ulapaa...aallot laivaa keinuttaa...
Tatataa...tatatata...lalalaa...pinnan alla...
Meilla oli hauskempaa