Johanna Kurkela - Kirkkaina Oina текст песни

Joskus kirkkaina oina
hiljaa kun kuntelee
aanet maailman mulle tuo
kantaa pois mukanaan

Kuinka tuuli puhaltaa
kasvojani koskettaa
linnutkin vaienneet on
jossain laiva liikahtaa
hitaana, niin kauniina
aavat sita houkuttaa

Voimakas kuin kaipuu olisinpa
niin nyt lahtisin ja aamun tullen taas
missa tahdet vakevammin loistaa, oisin
sylissasi rauhoittaisin tan sydamen
tan vauhkon sydamen

Etsin ihmeiden aikaa
varein kirkastetuin
tahdon maailman verhon
joskus aukeavan

Mika mahdotonta lie
mika tehtavissa on
menneisyys maaraa mua ei
haluan niin nahda taas
kuinka hetken sisalla
suuri asuu avaruus

Voimakas kuin kaipuu olisinpa
niin nyt lahtisin ja aamun tullen taas
missa tahdet vakevammin loistaa, oisin
sylissasi rauhoittaisin tan sydamen
tan vauhkon sydamen

Joskus kirkkaina oina
kun on hiljaista niin
sinun voimaasi kaipaan
omaa voimaasi haen

Voimakas kuin kaipuu olisinpa
niin nyt lahtisin ja aamun tullen taas
missa tahdet vakevammin loistaa, oisin
sylissasi rauhoittaisin tan sydamen
tan vauhkon sydamen