Kaija Koo - Erottamattomat текст песни

He ovat kuin paita ja peppu
he ovat kuin reppu ja reissumies
He ovat pummi ja pummitar
kivena lakerikengassasi kenties

Talle paivalle taas jalkoja sarkee
mina voin juotavat hakee
Silla mina, jos kukaan, tiedan kuinka
tarkeeta on,
etta yota vasten veri sakenee
Josafatin kallion elokuun yo lempea on
ei heinalatoromantiikkaa ollut tarkoituskaan
tasta tullakaan,
vaan olla selviamatta paiva kerrallaan

Taivaanrantaa maalaamaan,
luomaan harmaasta purppuraa
He lahtivat etsimaan onneaan
ja loysivat tavallaan
Erottamattomat, sita he ovat
onnelliset, onnettomat
he taivaanrantaa maalaavat

Heidan huulensa toisiinsa yhtyy,
mutta ei ihan suoraan
Kun pullonsuuta suutelemaan ryhtyy,
voi maistaa toisen siita vuorollaan


Lakerikenkamies vois miljoonia kayttaa,
etta heidat pois siivotaan
Kun se liian siivottomalta nayttaa,
kun he, ei katke ontuvaa onneaan

Ja rakkauden valtakunta on pitkan siivun
mittainen
se voi olla painajaisunta,
mutta yhdessa he katsovat sen
alusta lopputeksteihin, the end

Taivaanrantaa maalaamaan,
luomaan harmaasta purppuraa
He lahtivat etsimaan onneaan
ja loysivat tavallaan
Erottamattomat, sita he ovat
onnelliset, onnettomat
he taivaanrantaa maalaavat

Erottamattomat
taivaanrantaa maalaavat
Toisilleen kuuluvat,
onnelliset, onnettomat

Taivaanrantaa maalaamaan,
luomaan harmaasta purppuraa
He lahtivat etsimaan onneaan
ja loysivat tavallaan
Erottamattomat, sita he ovat
onnelliset, onnettomat
he taivaanrantaa maalaavat