Kun olit mennyt
sanasi jaivat tanne
ne huoneen nurkkaan hiljaa kopisee
Sanasi jai ilmaan soimaan
lensi ikkunasta
sulautuen pihan hamaraan
Meidan tarinamme olisi mahdoton
meidan tarinamme sulaa hulluutta
silti kesa soi haikeaa lupausta
olenko valmis
En olis uskonut minusta
etta viela uskaltaisin
en olis uskonut meista, sinusta
en olis uskonut minusta
etta viela uskaltaisin
uskoa rakkauteen, uskoa sinuun
Jollain planeetalla
toisaalla samaan aikaan
juokset takaisin, kiiruhdat
siella viinia juodaan
siella juovun susta
enka koskaan tarpeekseni saa
Meidan tarinamme olisi mahdoton
meidan tarinamme sulaa hulluutta
silti kesa soi haikeaa lupausta
olenko valmis
En olis uskonut minusta
etta viela uskaltaisin
en olis uskonut meista, sinusta
en olis uskonut minusta
etta viela uskaltaisin
uskoa rakkauteen, uskoa sinuun
Poimit simpukan kuoren, sanot
kuuntele hiljaista kohinaa
kaukaisten lintujen laulua kuuntelen
En olis uskonut minusta
etta viela uskaltaisin
en olis uskonut meista, sinusta
en olis uskonut minusta
etta viela uskaltaisin
uskoa rakkauteen, uskoa sinuun...[x2]
En olisi uskonut minusta