(Sav. Johnny Cash, san. Juha Vainio)
Se kerran kauan sitten alkoi niin,
ma olin silloin kuudentoista vain,
kun kiven sisaan minut maaratttiin.
Tein junamatkan pallo jalassain.
Ma kaksi vuotta kavin Keravaa.
Pois paasin, olin vapaa tuokion.
Ei vanki mistaan kunnon tyota saa.
Ma merkittyna olin kelvoton.
Mun taytyi jotain saada syodaksein.
Ma menin parin tutun kundin luo
ja niitten kanssa pienen keikan tein.
Sain passin jossa luki: ”Konnunsuo”.
Nain muuan linnakierros alun sai.
Nyt tunnen Nokan seka Sukevan
ja Koylio on tuttu, totta kai.
Ma muistan kalteritkin Kakolan.
Ei sita tieda vapaa ihminen,
ei tieda mista vanki uneksuu.
On naisen syli kuva unien,
kun selkaa painaa sellin sankypuu.
Kai kiven sisaan ainiaaksi jaan,
mut' vankilaa vain hauska vaihtaa ois'.
Mies kaipaisi ei enaa mihinkaan,
jos Hameenlinnaan viela paasta vois'.
Thanks to MATikka
1 | Ringo |
2 | Ontuva Eriksson |
3 | Exodus |
4 | Laivat Puuta, Miehet Rautaa |
5 | Kulkuriveljeni Jan |
6 | El Paso |
7 | Johnny, Mua Muistathan |