Aarne Tenkanen - Valomerkin Jalkeen текст песни

Lauantaina eraana kuu paistoi oli lamminta
Valomerkin jalkeen kotiin suuntasin
Kiersin tutun korttelin puiston lapi oikaisin
Avasin kauniin ruosteisehen portin
Tuossa lepaa Haapanen vieressa Jore Vaanasen
Molemmat joivat hengen itseltaan
Kundit oli tuttuja kaukaa poikavuosilta
Ensimmaisen kannin tarjos Jore bileissaan

Monta hyvaa ystavaa meilta mullan alle jaa
Kovimmatkin niista kasvaa katajaan
Meidat kaikki vuorollaan taalta tullaan noutamaan viela nautitaan kun on aikaa

Kivi taa on Korhosen, Liisan vei kai pakkanen kun aija jatti hankeen makaamaan
Linnottautui kellariin turvautuen kivaariin, koiralla se saatiin viimein talttumaan
Haudalla Marjaanan meidan kylan prinsessan, talvella tulppaaneita on
Ei ollut rakkaus ikuinen mies lahti mukaan toisen, uusi alku on nyt aivan mahdoton

Monta hyvaa ystavaa meilta mullan alle jaa
Kovimmatkin niista kasvaa katajaan
Meidat kaikki vuorollaan taalta tullaan noutamaan viela nautitaan kun on aikaa

Monta hyvaa ystavaa meilta mullan alle jaa
Kovimmatkin niista kasvaa katajaan
Meidat kaikki vuorollaan taalta tullaan noutamaan viela nautitaan kun on aikaa

Viimeisena seisahdan omaan kiveen tuijotan, yksi kohta siina tayttamaton on
Mietin kuinka nopeaan elama kulkeekaan
Lopulta paatos kuitenkin on kohtalon