Scandinavian Music Group - Kaunis Marjaana текст песни

Tana aamuna herasin, elosalamaan, ja samantien,
ymmarsin, mita olin mennyt tekemaan.
Olin mielenhairiossa, loistomiehen heittanyt menemaan.

Siis paikkasin takapyoran, hyppasin satulaan.
Haen mieheni takaisin,
suunnistan jumalauta Puistolaan!

Ja mina osasin tien, jolla kaniinit karkeloi,
ja mina lauloin mennessani, niin kuin vain elavat voi:

Kaunis Marjaana polkee jalleen, ruuvit on irrallaan ja renkaat lyo tyhjaa.

Kaunis Marjaana sulkee silmat, aina on joku joka ottaa vastaan.

Mutta miten siina kavikaan, mies oli mennyt menojaan.
Ma olin hetken, valmis kuolemaan
tai edes vahan romahtamaan, mutta minahan en pillita,
en ainakaan
ennen pimeaa.

Siis pakenin karrytielle, missa niityt ja metsat soi,
ja mina lauloin niiden mukana, niin kuin vain elavat voi:

Kaunis Marjaana polkee jalleen, ruuvit on irrallaan ja renkaat lyo tyhjaa.

Kaunis Marjaana sulkee silmat, aina on joku joka ottaa vastaan.

Aurinko laski puiden oksille, se oli ehka upeaa.
Kumi tyhjeni suon reunalle, odotin pimeaa.

Olin kuivunut kammekka, toivoin ettei kukaan naa.
Sitten itkin ja
ja itkin
ja romahdin,
niin kuin elavat voi.

Ja pian Marjaana polkee jalleen , ruuvit on irrallaan ja renkaat lyo tyhjaa.

Kaunis Marjaana sulkee silmat, aina on joku joka ottaa vastaan.

Kai joku viela ottaa vastaan.

Kai joku viela ottaa vastaan.