 
[K. Viikate]
Ottivat malliksi metsänlaidan ja pihamaistakin puolet poies
Mihin sitä enää suksensa laittaa kun porstuan sinäkin kadonnut 
Kyllä sitä suoran nuhteen kestää,
vaan vihjailut ovat erikseen
Mihin sitä illalla päänsä laittaa kun 
tyynykin on paikkaa vaihtanut
Eikä siinä muassa tullut muuta
Kuin nahkavöihin uudet reiät 
On yönseutu edelleen sitä pahinta aikaa
Lattia kylmennyt aamun tullen ja unen velkakin entisestään
Kasvaa kuin takuumiehiksi kelpaa 
Kuutamo, Kaiho ja Katkeruus
Särky ja kolotus kyljet peittää kuin eilisen 
heinät on patjoista viety
Nyt vuode on lattian levyinen kera pölyn ja kärpästen raatojen
Eikä siinä muassa tullut muuta
Kuin nahkavöihin uudet reiät 
On yönseutu edelleen sitä pahinta aikaa
Naapuritorpan piipusta nousee sankka ja kovin punainen sauhu.
Tarkemmin katsoen selkään yön ovat seinähirret karanneet
Jotain sentään hakijain kelkasta jäi ja unhettui mukaansa ottaa
Väsyneen pään mentävät reiät on myllykivissä kaikkineen
Eikä siinä muassa tullut muuta
Kuin nahkavöihin uudet reiät 
On yönseutu edelleen sitä pahinta aikaa
 
| 1 | Aaveissa Vainko Olet Mun | 
| 2 | Kouvostoliiton Laulu | 
| 3 | Eräs Kaunis Päivä | 
| 4 | Avoimen Maan Äärellä | 
| 5 | Korpi | 
| 6 | Kravattipakko | 
| 7 | Suojelusenkeli | 
| 8 | Lahja | 
| 9 | Tuoni Tuo, Tuoni Vie | 
| 10 | Alakulotettuja Tunnelmia |