Loituma - Viimesen Kerran текст песни

Viimesen kerran kun kotuani lahrin
pappa se poloki jalakaa.
Mamma se itki ja ikkunasta sano, etta
nyt se sun surusi alakaa.

Viimesen kerran kun kotuani lahrin niin
hilijoolleni mina itkin,
ku mun on luotu kulukemahan naita
maailman rantoja pitkin.

Viimesen kerran kun kotuani lahrin
kantaen renttujani
kaikki ne poijat jokka vastahani tuli oli
vanhoja henttujani.

Ja mita sina tulit narraamhan
kun olin viela lapsi,
mikset sa antanu vanheta ja
tulla taitavaksi.

Ja mita sina tulit narraamhan ja
surua mulle tuomhan,
mikset sina pysyny kotona sen
hyvan aitees luona.

Ja mita sina tulit narraamhan mun
syrantani nuorta,
kun saatit mun surua kantamhan
kun raskasta santavuorta.

Kun mina olsin pienna kuollu
kummini kapalolle,
niin en olsi joutunu sinne
maailman hartijoolle.