(Sav. H. Blum, san. Kari Tuomisaari)
Ma vaunujen jaljet nain mustalaisten,
he tulleetko kaupunkiin on?
Tam-ta-da-da-da-dam-taa-ta-tam-taa-ta-taa.
Vaunut jo tulleet on.
Ma seurasin niita, nain kaikki vaunut
ja vaunuissa vaeltajat.
Tam-ta-da-da-da-dam-taa-ta-tam-taa-ta-taa.
Nain vaen tumman taan, laittavan leiriaan.
Niin saapui ilta ja kuun ylos taivaalle toi.
La-la-laa.
Laulu ja nauru nyt mustalaisleirissa soi.
La-la-laa.
Ja nuori tumma, ja nuori tumma,
han viritti viulunsa kielet.
Tam-ta-da-da-da-dam-taa-ta-tam-taa-ta-taa.
Tulessa nuotion savel taa tehty on.
Ja nuori tumma, tuo nuori tumma,
han valloitti jokaisen mielet.
Tam-ta-da-da-da-dam-taa-ta-tam-taa-ta-taa.
Hanta ma katselin, kunnes pois pakenin.
Ja aamulla sitten satoi, kun menin ma leiriin
luo mustalaisten.
Tam-ta-da-da-da-dam-taa-ta-tam-taa-ta-taa.
Leiriin luo tummien.
Vaan pois oli menneet kaikki nuo vaunut
ja vaunuissa vaeltajat.
Tam-ta-da-da-da-dam-taa-ta-tam-taa-ta-taa
Jaljetkin vaunujen havinneet - jokainen.
Unta nyt sanottiin nahneen mun valveilla vain.
La-la-laa.
Tummia koskaan kun tavattu ei nailla main.
La-la-laa.
Vaan nuori tumma, tuo nuori tumma,
vain hanet ma nahneeni tiedan.
Tam-ta-da-da-da-dam-taa-ta-tam-taa-ta-taa.
Muita en vaadikaan uniain uskomaan.
Ja nuori tumma, tuo nuori tumma,
han kuuta vain kultaista seuraa.
Tam-ta-da-da-da-dam-taa-ta-tam-taa-ta-taa.
Lumottu soittajain, hanen on unelmain.
La-laa-lal-laa-la, la-laa-lal-laa-la,
la-laa-lal-la-laa-lal-la-laa-laa.
Tam-ta-da-da-da-dam-taa-ta-tam-taa-ta-taa.
Lumottu soittajain, hanen on unelmain.
Thanks to MATikka
1 | Penkki, Puu Ja Puistotie |
2 | Odotan Yksin |
3 | Jo Riittaa |
4 | Tulethan - Saavuthan |
5 | Nousee Paiva |
6 | Hava Nagilah |
7 | Loittonevat Askeleet |
8 | Teit Kuuman Liekin |
9 | Vuoriston Kellot |
10 | Mohair Sam |