Rakastamme aivan kuin
tarinaa olisi vielä jäljellä
onnellista loppua
odotamme siellä
missä Jumala nauraa kirkoille,
papeille, rituaaleille,
kauniille alttaritauluille
koko maailmalle
En voi tarjota lohtua
sillä olen vain ihminen
en voi tarjota lämpöä
sillä itsekin palelen
Kaikki meistä hamuaa
edes pientä palaa taivaasta
kuolon kainalossa
täällä Kaiholassa
maailmassa, jossa
käsi muuttuu luiseksi nyrkiksi
pilvilinnat tomuksi
haavekuvaksi
En voi tarjota lohtua
sillä olen vain ihminen
en voi tarjota lämpöä
sillä itsekin palelen
ja maata astelee
varjo mustuvan taivaan
yllään yön kylmä laulu
Мы любим, как будто
еще есть история,
счастливый конец
ожидает нас
там, где Бог смеется над церквями,
священниками, обрядами,
красивыми алтарными картинами
всему миру
Я не могу предложить утешения,
ведь я только человек
я не могу предложить тепла
ведь и сам мерзну
Все мы желаем
хотя бы маленького кусочка неба
в объятиях смерти
здесь, в Каихоле
в мире, где
рука превращается в слабую кулак
облака становятся пылью
мечтой
Я не могу предложить утешения,
ведь я только человек
я не могу предложить тепла
ведь и сам мерзну
и земля шагает
по тени темного неба
над нами холодная песня ночи
1 | Puhetta |
2 | Aate |
3 | Yö päivää keinuttaa |
4 | Suurelle Tuntemattomalle |
5 | Iankaikkinen |
6 | Pullon Henki |
7 | Harakat |
8 | Sulje Silmäni |
9 | Raskaat veet |
10 | Minä olen |