Tapio Rautavaara - Kulkuriveljeni Jan текст песни

(Sav. Tapio Rautavaara, san. Helena Eeva)

Minun veljeni Jan, oli kulkuri vaan.
Kodin hylkasi han seka maansa.
Kaiken jatti han sen, oli onnellinen,
kun vain soitella sai kitaraansa.
Kotitolli niin ahdas ja harmaja on,
sydan taalla on raskas ja laulamaton.
Mina ymmarran sen, miten onnellinen
on mun kulkuriveljeni Jan.

Minun veljeni Jan, halus' tanssia vaan.
Siella maantiella tanssi on tyona.
Siksi lahti han pois etta soitella vois',
nain han selvitti sen sina yona.
Taalla painavat huolet mun askeliain,
niiden vuoksi se askele raskas on ain.
Mina ymmarran sen, miten onnellinen
on mun kulkuriveljeni Jan.


Minun veljeni Jan, iloluontehellaan
tytot hurmasi taalla ja tuolla.
Vaikka minne sen vie, veli veitikan tie,
halla ystava on joka puolla.
Mina luota en lempeen ja tyttosihin.
Minut petti mun armaani ainoakin.
Mina ymmarran sen, miten onnellinen
on mun kulkuriveljeni Jan.

Mutta...

Minun veljeni Jan palas' vihdoinkin, vaan
oli vuodet jo uurteita vuolleet.
Niin kuin olleet jo ois kaikki laulunsa pois,
siella maailman myrskyissa kuolleet.
Kotitolli se sittenkin turvaisin on.
Se on ahdas, mutta ei rakkaudeton
Mina ymmarsin sen, olin onnellinen,
mut' ei ollut mun veljeni Jan.




Thanks to MATikka