Tapio Rautavaara - Ontuva Eriksson текст песни

(Sav. Tapio Rautavaara, san. Oiva Paloheimo)

On kuollut ontuva Eriksson ja moni on hyvillaan.
Ei enaa puistojen porteille han laahusta kerjaamaan.
Monet kylla itkulla saatetaan alas rauhaan kalmiston,
vaan sua ei itkenyt ainutkaan... Vai itkiko, Eriksson?

Ja nyt han on puistonsa jattanyt, han on saapunut taivaaseen.
Ei sisalle aivan, mut portille han jaanyt on hattuineen.
Mene hiukan lahemmas portteja, niin naat mita luvattu on.
Voit itsekin mukaan toivoa... Vai voisitko, Eriksson?

Ei moista juhlaa nahnyt han ole koskaan paalla maan.
Ja ihme - kerjalaiselle nyt almuja ojennetaan.

He nyt Luojan edessa nayttavat, miten hyvia hurskaat on.
Ja hattusi neuvoilla tayttavat... Se riittaako, Eriksson?

Tuli ilta vihdoin taivaaseen ja portteja suljettiin.
Ihan edessa miehen ontuvan ja avainta kierrettiin.
Maan paalla taman jo kokea sait. Se osasi ollut on.
Ja osasi myoskin on olla vait'... Vai onkohan, Eriksson?

Mies ontuu aaneti muurin taa ja nuttunsa turviin kay.
Tana yona sada ei ainakaan ja poliiseja ei nay.
Paras takana taivaan porttien sinun varmaan olla on.
Olis liikaa musiikki harppujen... Vai oiskohan, Eriksson?




Thanks to MATikka