 
Nyt mie laulan pienen virren,
pienen virren vá¤rssyn.
Miulla surruu suu on tá¤ynná¤,
kieli huolta kirjaviis.
En laula hyvill mielin,
laulan suulla surkiall.
Suru virret suuhun tuopi,
iká¤vá¤inen itkettá¤á¤
Miull on huolet viiet, kuuet
surut suuret seitsemá¤t.
Itku silmá¤ni sitoopi,
huoli pá¤á¤ni harjoaa.
Paremp oisin mie poloinen,
oisin ollut syntymá¤tt.
Syntymá¤ttá¤, kasvamatta,
ilmoihin ylemá¤tt.
Mikᤠlienevi minulla,
tá¤má¤n huolen hoivannu?
Oisko toista huolellista,
kolmatta kovaosaist.
Jolle sanoisin sanani,
haastan mielihaikiain.
Miull on huolet moninaiset,
murheet monenná¤ká¶iset.
Yks on huoli pá¤á¤ni pá¤á¤llá¤,
toinen alla jalkojain.
Kolmas keskellᤠsyá¤ntá¤,
kolmas keskellᤠsyá¤nt.
Se miun manalle viepi,
torkuttaapi tuonelaan.
 
| 1 | Miinan Laulu | 
| 2 | Kyla vuotti uutta kuuta | 
| 3 | Oi Dai | 
| 4 | Marilaulu | 
| 5 | Ukko Lumi | 
| 6 | Riena (Anathema) | 
| 7 | Lemmennosto | 
| 8 | Kylä Vuotti Uutta Kuuta | 
| 9 | Ankaralaisen Turistin Maahanpanopolkka | 
| 10 | Kiiriminna |