Pyhimys - Vimma текст песни

Hakkaan paata seinaan, hakkaan paata seinaan,
tuhlaan tuntei, et saan rahat yhteen leipaan.
Tavalliset hanskat on nenassa seipaan,
rapparin kasineet kasvo kiinni meikaan.
Ne on mut vimmanneet, tahan vimmanneet.
Mietin hintaa, mut ei mitaan saa ilmatteeks.
Maksan kaiken, mita valintani maksaa.
Aamuun asti raastimel raastan selkanahkaa.
Pitkal kaytavalla sulkemassa ovia,
kovia pamauksia, monia torakan lovia,
jos ma haluisin, ma menisin vaik siita,
mut tukin sen purkal, ku ei mun aika riita.
Ma teen tata vimmatusti, mut on vimmattu,
mut on kiinni tahan suohon rimmattu,
ja taisin ite jopa sen loitsun lipsauttaa,
ehka taivas aukes ja Tuupa kimpaantu.

Megalomaniaa, en kaipaa fania,
en vaivaa ketaan enaa, olen kiltisti.
Kuvittelin omiani, loin laimin lomiani,
omasta mielesta kovin siltiki.
Huone tyhja, mutta paassani sanoja,
ei kultasia hanoja, vaan kuivamustevanoja,
ei kultalevyja, vaan aikeita jaloja,
ei niin nalkii, mut kauheita janoja.
Valkkyvilkkuvaloja, salamia sulle,
korokkeella olemisen tunne ei oo mulle,
jos annat huomioo, ma teen sulle huomion,
ma haluisin lieventaa vaan sun tuomion.
Niin pieni Suomi on, anna levyt kasvokkain,
ajatus on arvokkain, ala mittaa markoittain.
Vimmattuna jaan mieleni teille,
taa muovikiekko varattu mun eritteille.